Uusi kattoverhoilu teetettiin asiansa osaavalla verhoilijalla. Vanha oli haalistunut hiekanharmaaksi ja hapristunut niin että sen irroittaminen ehjänä oli mahdoton tehtävä. Joten repeillyt rätti kannatijousineen verhoilijalle uusittavaksi. Valinta kallistui mustaan mikrokuitukankaaseen, jossa oli hieman plyysin tapainen pinta. Mutta ei kuitenkaan ihan. Kangas oli todella vahvaa ja sitä käytettiin sohvien verhoiluun joten arvelin että saattaisi kestää kattoverhoiluna mainiosti.
Ensikertalaiselle hauskaa puuhaa
Verhoilu oli kannatinjousillaan kiinni katossa. Sen lisäksi se oli niitattuna katon reunoja kiertäviin kovalevysoiroihin ja liimattuna aurinkolippojen alta kattoon. Sinällään mielenkiintoista käsityötä sovitella verhoilua autokohtaisesti paikoilleen verrattuna nykyautojen prässättyihin verhouksiin jotka käyvät autosta toiseen heittämällä paikoilleen. Ennen verhoilua kattoon päätettiin laittaa vielä pehmeää äänieristettä aiemmin laitetun dynamatin päälle. Tähän tarkoitukseen valittiin STP Biplast 10.
Biplast katon takaosassa
Biplast katon etuosassa
Verhoilun kannatinjouset
Seuraavaksi laitettiin kattoverhoilun keskimmäinen kannatinjousi paikoilleen verhoilun kanssa kattoon. Ja sen jälkeen loput neljä järjestyksessä keskeltä eteen ja perälle päin. Ja katsottiin että aika huonosti istuu. Joten hetken tuumaustauko ja homma alusta. Keskimmäinen taas paikoilleen ja sen jälkeen siitä etummainen seuraava. Ja sitten alettiin siirrellä näitä kahta rautaa säätökoloissaan niin että saatiin istumaan verhoilu hyvin sen yhden välin kohdalla. Niin että raudat tulisivat mahdollisimman pystysuoraan asentoon.
Jokaisen raudan päitä varten oli kolme reikää korissa kolmion muodossa. Niissä rautojen asentoa hakemalla sai rautaa sekä tiukemmalle että löysemmälle ja samalla ylemmäs, alemmas ja lähemmäs tai kauemmas edellisestä raudasta. Hakemalla ja kokeilemalla jokaiselle raudalle löytyi se sopivin asento. Verhoilun istuvuuteen vaikutti se, kuinka pitkälle kannatinraudan kuja oli päistä leikattu auki. Jos näytti että toisella reunalla verhoilu ei laskeutunut samaan tapaan kuin toisella, piti hieman siirtää kangasta keskemmälle siten, että kummallakin puolella kuja oli yhtä pitkälle auki.
Rautojen asennuksen jälkeen aloitettiin keskeltä nitomaan verhoilun reunoja korissa kiertäviin kovalevysoiroihin. Kohta kerrallaan kiristämällä ja siten että kankaaseen ei jää pusseja eikä muita ongelmia.
Verhoilu nidottuna sivuilta paikoilleen.
Etureunan liimaus
Sivujen kiinnityksen jälkeen oli etureunan liimauksen vuoro. Tähän järjestykseen päädyin, koska liimausta tehdessä on hankalaa suorittaa loppukiristystä vaan se on helpompi tehdä takaosassa joka nidotaan kiinni takaikkunan yläpuolelle. Liimausta varten suojattiin kojetaulu ja a-pilarimuovit että liimalla ei sotketa niitä.
Etureuna liimausta varten pilarimuovit suojattuina.
Jotta liimaa ei tulisi muualle kuin tarvittavalle alueelle, merkkasin kankaan taustalle tussilla rajat. Siten että aloitin katon keskeltä vetämällä verhoilun liimattavan alueen rajaan kiinni ja piirsin tussilla pikkupätkän viivaa kerrallaan. Sama molemmin puolin autoa ja verhoilun taustalla oli viiva jonka yli ei liimaa laiteta. Näin vältyin siltä että verhoilun taustalla oleva ylimääräinen liima kovettuessaan laittaisi jotenkin käppyrälle vapaana roikkuvaa kangasta tai tekisi siihen kovan kohdan.
Liimaa levitetty tarvittavalle alueelle.
Liimaksi valitsin normaalin kontaktiliiman Bison-tixin. Pensselillä kankaaseen ja korissa tarvittaviin paikkoihin. Sitten vaan jälleen keskeltä reunoille kangasta kiskomaan paikoilleen ja hieromaan liimaan kiinni.
Etureuna liimattuna
Etureunan liimauksen jälkeen kankaasta leikattiin ylimääräinen osa pois mattopuukolla. Ja koska oli kova polte laittaa osia paikoilleen, piti päästä heti asentamaan aurinkolipat, tuulilasin sisäpuolen lista ja kattovalo. Aurinkolipat oli sama verhooja verhoillut uudestaan samalla kankaalla aiemmin.
Osia paikoillaan uuden verhoilun kanssa.
Katon reunojen viimeistely ja listat
Tämä työvaihe sai odottaa muutaman viikon sillä ennen sen tekemistä piti saada asennettua ikkunat ja verhoilun muut osat jotka tulivat kattoa kiertävien listojen alle. Ja luonnollisesti ikkunoiden tiivisteiden kunto havaittiin niin huonoksi että piti odotella uusia joten välillä muita hommia oli vuorossa.