Suojaa päälle

Peräpeiliin tarvittiin kolme paikkapalaa ja sen yläpuolelle listojen kiinnikkeisiin kaksi pitempää korvauspeltiä. Kun nämä oli saatu paikoilleen, hiekkapuhalsin peräpeilin puhtaaksi. Ja yhtään kuvaahan siitä ei muistanut ottaa puhallettuna. Tietenkään. Hiekkapuhalluksen jälkeen maalasin kahteen kertaan POR15-ruosteenestomaalilla.

Peräpeili PORrissa

Kun valmiiksi tehty alue oli saatu suojattua, jatkoin pyöränkoteloiden ja takakoteloiden paikkaamista. Apukuskin puolella oli reikää kotelon pohjassa sen verran paljon ja pelti ympäriltä aivan pitsinä, että siihen tehtiin pitempi korjauspala. Muoto sinällään oli aloittelijalle varsin työläs, syvennys ja usemapi pelti kiinni toisissaan. Kaarevan palasen teko puolitoista senttiä leveällä upotuksella oli aika haastava ajatus, mutta loppujen lopuksi se onnistui kohtuullisen helposti hakkuvasaralla. Kaksi kaarevaa viivaa peltiin ja muutama sata kertaa viivoja pitkin hakkuvasaralla naputtelua ja korjauspala alkoi hahmottua. Sovittamista, naputusta, sovittamista, naputusta se toki vaati ja aika moneen kertaan kuitenkin.

Vaurio alapuolelta

Vaurio takapuolelta

Korjauspalat

Ensin kaareva pala kiinni pohjaan kauttaaltaan ja siinä reilusti liian pitkä lippa jonka saa käännettyä oikeaan kohtaan, kunhan toinenkin pala on saatu hitsattua kiinni.

Pala 1 paikoillaan pitkällä lipalla

Pala 2 paikoillaan ja lippa käännettynä ja leikattuna

Korjaus altapäin

Toinenkin puoli

Toisella puolen korjattavaa oli vähintään yhtä paljon kuin kuskin puolella. Tässä vaiheessa vaan kuvien ottaminen on hieman unohtunut tekemisen tieltä. Eli työvaiheista ei juurikaan ole muistanut ottaa enää kuvia.

Kuskin puoli purkuvaiheessa

Idealamppu syttyi

Kuskin puolen kaarta takapuolelta korjaillessa alkoi ottaa oikeasti hermoon kun mikään lamppu ei ollut oikeassa kohdassa, aina oli itse edessä kun yritti jotain tehdä. Tai takaa tuleva valo sai automaattimaskin himmenemään niin paljon ettei nähnyt mitään. Eikä otsalamppu pysynyt hitsauskypärän päällä. Niinpä yhdestä otsalampusta sai lähteä remmi pois ja se laitettiin kaksipuoleisella verlcrotarralla otsaan kiinni.

Loistavan yksinkertainen idea, aina valo sinne suuntaan mihin yrittää hitsata eikä ollut ongelmia automaattimaskin kanssa. Helppo ja halpa kikka joka helpotti todella paljon näkemistä mistä aloittaa hitsaaminen. Joka paikassa kun ei aina ollut kovin helppoa katsoa ensin ja sitten laittaa maski alas ja aloittaa hitsaaminen.

Idealamppu aina päässä

PORria pohjaankin

Kun molemmat pyöränkotelot oli saatu takalaidoistaan korjattua ja niiden takana olevat kotelot kuntoon sekä kontin pohjasta reiät umpeen, oli aika hiekkapuhaltaa pohja taka-akselin kuoppaan asti. Puhalluskoneena edelleen sama jolla peräpeiliäkin puhallettiin. Toraforsilta ostettu imurillinen hiekkapuhalluskone. Imuri veti hyvin pölyn pois vaikka puhalsi ahtaampiakin paikkoja. Mutta hiekkaa levisi kyllä ympäriinä vähintään tarpeeksi. Auton alle kiinnitettiin iso rakennusmuovi taka-akseliin ja muovi peitti auton ympäriltä vähintään metrin joka suuntaan. Muovin päältä oli helppo kerätä alumiinisilikaatit kierrätykseen.

Seassa oli roskaa ja ruosteenpalasta, mutta parin euron hintaisella siivilällä oli nopea siivilöidä roskia vähemmäksi aina muutaman puhalluskerran välein, että eivät tuki imuria. Pohjan puhaltamiseen kului sen verran paljon ainetta että talteen keräämisellä säästi helposti satasen verran rahaa pelkässä alumiinisilikaatissa.

Pohja puhallettuna POR-valmiiksi

Puhalluksen jälkeen maalasin pensselillä kaksi kerrosta POR15-ruosteenestopohjamaalia puhalletulle alueelle. Poislukien runkopalkit jotka suojattiin tässä vaiheessa vielä.

POR15 pohjassa kahteen kertaan

Kovaa pintaa joka toivon mukaan estää ruostumistakin tehokkaasti

Ja kiveniskua perään

Seuraavaksi maalattiin pohja ja peräpeili vielä kolmannen kerran POR15-maalilla, jotta saadaan tehtyä kiveniskumassalle tartunta. Mobitivelta saatujen ohjeiden mukaan POR-kerroksen annettiin kuivua sen aikaa, että siitä ei enää tarttunut maalia sormiin, mutta se tuntui tahmealta. Siinä vaiheessa ruiskutettiin päälle ohut hento kalvo WÜRTH:n päällemaalattavaa mustaa kiveniskumassaa.

Vuorokauden päästä kiveniskumassaa suihkutettiin sitten neljä kerrosta lisää pitäen vartin tauko kerrosten välissä että ei lähde valumaan. Joka paikkaan, paitsi tankkia vasten tulevien koteloiden päälle, koska niihin tulee ohut kumimatto liimalla ja ovat sen alla suojassa kiveniskuilta.

Kiveniskumassaa 4 kerrosta pohjassa

Ja peräpeilissä

Pintamaalia pohjaan

Kiveniskumassojen päälle maalattiin vuorokauden kuluttua POR15 BlackCote-pintamaalia. Tämä siksi, että pohja olisi paremman näköinen eikä keräisi niin helposti likaa kuin pelkkä kiveniskumassa. Eli pinta olisi liukas. Tässä kohtaa tulikin pieni YLLÄTYS….

Kun maalasin hiekkapuhalletun pohjan POR15-maalilla, homma sujui nopeasti ( noin 45 minuuttia koko alue ) ja maalia kului todella vähän. Desin verran vaikka maalasi kahteen kertaan pohjan alueen ja kolmanteen kertaan vielä koko massattavan alueen. Eli ihan naurettavan vähän pensselillä maalattaessa. Erittäin riittoisaa maalia joka tasoittuu erinomaisesti.

MUTTA… Tilanne onkin täysin toinen kun maalataan kiveniskumassa päälle. Osasin odottaa että se on “tahmeampi” maalata, mutta miten paljon, se oli yllätys. Alueen maalaamiseen kertaalleen kului aikaa 2,5 tuntia 45 minuutin sijaan. Ensimmäinen kerros oli erittäin nahkea vielä vuorokaudenkin kuluttua kun pelkälle metallille maalatut PORit olivat kuivuneet muutamissa tunneissa. Toinen maalauskerta oli yhtä nahkean hidas kuin ensimmäinenkin ja näihin kahteen maalauskertaan kului 8 desiä maalia. Eli noin kymmenkertainen määrä! Jälkiviisaana hyvä todeta, että olisi pitänyt tehdä ruiskulla. Olisi saanut paljon ohuemman kerroksen ja vähemmällä menekillä. Mutta ei tullut tehtyä. Ehkä seuraavat kohdat pohjassa tulee tehtyä, maalin menekki oli niin kova ja työmääräkin iso.