Takavalot
Kiillotus on loppupelissä kohtuullisen helppoa, nopeaa ja palkitsevaa! Ensimmäinen kohde tässä autossa olivat takavalot. Matalat ja leveät kokopunaiset valot kromatun puskurin sisällä olivat kovin himmeät ja naarmuiset. Eräänä iltana ne päätettiin nostaa olohuoneen pöydälle ja viettää ilta kiillotellen takavaloja. On muuten parempaa ajanvietettä kuin telkkarin katsominen. Suosittelen kokeilemaan. UNIPOL-kiillotussetti sisältää putkilon kiillotusainetta, mikrokuituliinan ja vesihiomapaperia pahimpiin naarmuihin. Ei maksa paljoa ja toimii ihan käsipelillä ilman koneita.
Hommahan on yksinkertaista:
- Vesihiotaan naarmut pois tai niin pois kuin jaksaa/uskaltaa.
- Hiomatahnalla kiillotetaan uudestaan ja uudestaan kangasliinalla muovipintaa kunnes haluttu kiiltotaso on saavuettu
- Lopuksi mikrokuituliinalla pyyhitään tahnan jämät pois ja valmista on
Unipolin setti maksoi alle kaksi kymppiä. Sillä on kiillotettu etuparkit, takavalot, sisältä osia ja vaikka mitä muuta eikä siitä ole kulunut vielä kolmasosaakaan. Ei ole kallista hommaa.
Naarmu valossa
Kuva on sen verran huono, että naarmun syvyys ei kunnolla näy. Mutta se oli syvä. Niin syvä että en sitä kokonaan edes uskaltanut hioa pois. Monet pienemmät naarmut hiottiin kokonaan pois vesihiomalla.
Hiottu vähemmäksi
Vesihionnan jälkeen naarmu oli paljon huomaattomampi. Ei kokonaan poissa mutta parempi. Harmi kun tässä vaiheessa olisi pitänyt ottaa vielä kohdasta kiillotuksen jälkeen lähikuva. Mutta ei muistanut.
Jälkeen ja ennen kiillotusta
Molemmat ylläolevassa kuvassa olevat valot oli punaiselta pinnaltaan pesty. Ylempi myös vesihiottu ja kiillotettu. Aikamoisen valtava ero syntyi reilussa puolessa tunnissa hyvin pienellä rahallisella panostuksella ilman mitään koneita ja laitteita. Yksitoikkoista hommaa sinällään, hinkkaat ja hinkkaat. Mutta palkitsevaa.
Etuparkit
Etuparkkien kuuluisi olla läpinäkyvät. Tässä autossa ne olivat valkoiset. Niin himmenneet sisäpuolelta että ei läpi enää näkynyt. Näissä jäi ennen ja jälkeen kuva ottamatta. Havahduin kuvan ottoon vasta siinä tilanteessa kun toinen oli kokonaan kiillotettu ja toista vähän aikaa jynssätty.
Etuparkeissa ei ollut mitään vesihiottavaa, mutta sisäpuoli oli niin hankalan muotoinen kiillotettava että hammastikuista lähtien kokeiltiin kaikenlaisia tikkuja joilla pääsee nurkkiin, että niissä meni enemmän aikaa kuin takavaloissa. Vajaa tunti per valo tuhraantui aikaa, mutta harmaanvalkoinen muuttui oikeasti läpinäkyväksi.
Jälkeen ja kesken kiillotuksen