Ikuisuusväittelyn aihe. Voiko kuivunuttaa nahkaa elvyttää vai ei? Jotkut sanovat että voi, toiset taas että se on mahdotonta. Penkkien verhoilu oli muuten oikein hyvän näköisessä kunnossa kun ottaa huomioon että ikää oli 43 vuotta. Mutta muutamasta kohdasta näki että kuivuus on tehnyt tuhojaan. Nahkaverhoilu kuivuu yleensä näistä syistä:

• Aurinko polttaa ( kuten tässä autossa takapenkin selkänojan yläreuna ja etupenkkien ulkosivut )
• SILIKONI on vihonviimeistä paskaa mitä nahalle voi laittaa ( eikä se hyvää tee vinyylillekään )
• penkkejä ei huolleta, puhdisteta eikä hoideta

siinäpä nuo kolme pahinta syytä. Silikoni on vihonviimeinen myrkky. Näyttää hetken kiiltävältä, mutta haihtuessaan se kuivattaa entisestään sitä pintaa mihin sitä on suihkittu. Ei koskaan nahalle. Aurinko polttaa varmasti jos se suoraan porottaa. Mutta hyvällä huolenpidolla voi ikääntymistä hidastaa ja jopa pysäyttää täysin. Ja palauttaa tilannetta paremmaksi.

Ensin pitää pestä

On mahdotonta yrittää elvyttää nahkaa jonka pinnassa on läpäisemätön paskakerros. Kuten syksyllä huomasin, nahkaöljy ei imeytynyt lainkaan penkkeihin vaan jäi kiiltämään pinnalle. Kunnollinen pesu on ehdoton jotta penkkejä voi elvyttää.

Pesuun kuuluu myös se, että jos pinnassa on niin kova kerros jotain ( esim. suihkittu nahkamaalia tms harmaantumisen peitoksi jne jne ), niin se pitää saada pois.

Kumpikohan vastaanottaa hoitoaineet paremmin?

Nahkamaalin poisto

Tämän auton takapenkin selkänojan yläosa oli TODELLA KUIVAksi kovettunut. Itse asiassa niin kova, että kun painoin siihen peukalolla kokeillakseni sen kovuutta, kuului raps, ja peukalo meni läpi. Ja otti päähän aivan järjettömästi. Penkki on 99% ehjä paria pikkunaarmua lukuunottamatta ja minä painoin siihen peukalolla reiän.

Verhoilun yläosa hattuhyllyn päällä ei saa mitään rasitusta mekaanisesti osakseen ja siksi oli vielä ehjän näköinen, mutta vastaavasti paikassa oli aurinko polttanut sen todella pahasti kovaksi. Ja sen aiheuttama harmaantuminen oli peitetty suihkuttamalla jotain mustaa maalia penkin yläosaan. Sehän ei pesemällä lähtenyt. Taikasieni ja Marseille-saippuakaan eivät maalia liuota.

Joten käyttöön piti ottaa 0000-karkeuden hieno teräsvilla ja tinneri. Raaka tilanne vaatii raakoja ratkaisuja. Kostutin teräsvillaa tinneriin ja hankasin sillä maalatut alueet läpi. Kunnes pinta ei enää tuntunut liukkaan kiiltävältä vaan hivenen matalta. Tässä pitää olla sen verran tarkkana, välillä aina vähän hioa ja sitten huuhtoa ja kuivata, ettei hio liikaa. Jottei mene nahan pinta kokonaan puhki eikä poistu alkuperäinen väri.

Tai sitten ei tarvitse jos aikoo maalata penkit uudestaan, sekin on ihan mahdollista ja sitä harkitsin, mutta sitten päädyin elvyttämiseen koska loppupelissä penkit olivat paremmassa kunnossa kuin luulin.

Mites elvytetään?

Pari ainetta on todettu hyviksi. Kotimainen Nahkiss toimii kohtuudella ja on voidemainen, aika paksu aine todella koppuraisiin nahkoihin, tai silloin jos ainetta hyvin harvoin pääsee lisäämään. Jos taas on usein aikaa ja mahdollisuutta laittaa lisää ainetta, niin Prestan nahanhoitoaine on mahtava tuote. Imeytyy nopeasti nahkaan ja pehmentää hyvin. Ja tuoksuu uudelle nahalle.

Homma on hyvin yksinkertaista:

• laita ainetta nahkaan
• odota että aine imeytyy
• toista
• lukemattomia kertoja ja pitkän aikaa

Tähän malliin öljyä päälle

Kuvasta huomaa myös, miten kuivuessaan kutistunut nahka on repinyt ompeleet saumoista lähes auki varsinkin kuvan oikeassa laidassa.

Ja vartin päästä näyttää taas tältä. Joten homma uudestaan. Ja uudestaan….

Alkuun aine ei imeytynyt ihan niin nopeasti vaan vaati pidemmän aikaa. Kun muutaman kerran oli rasvat imeytetty, niin se alkoi imeytymään aina vaan nopeammin. Tätä vaihetta kesti noin viikon verran jonka aikana ainetta laitettiin nahkaan noin 10 kertaa päivässä. Arvelisin että tämä johtui siitä että kova nahka vaati hieman aikaa että se alkoi kunnolla vastaanottamaan sisäänsä ainetta. Kun vähän oli imeytetty, niin prosessi “ruokki itse itseään” ja kiihtyi koko ajan. Kunnes taas ainetta oli viikon verran laitettu oikein reilusti, niin tahti hieman hidastui. Koska nahka alkaa kyllästymään. Pari viikkoa on laitettu ja edelleen imeytyy noin puolessa tunnissa kaikki. Saaa nähdä kauanko tavaraa uppoaa, puolitoista pulloa on jo sisustaan laitettu.

Etupenkeille samaa ainetta

Etupenkeissä ei missään kohdassa ollut niin pahaa kovettumaa kuin takapenkin selkänojassa. Mutta sellaista kuitenkin, joka oli tehnyt penkin muodolle tuhojaan. Ulkoreuna varsinkin apukuskin puolella oli kuivunut ja kutistunut sen verran, että se oli pingottunut paljon sisäreunaa suoremmaksi. Eikä näytä niin hyvältä nappiverhoilussa vaikka nahka ehjää onkin. Ja nimenomaan näihin kohtiin etupenkeissä uppoaa sitä samaa ainetta kerta toisensa jälkeen aina vaan lisää ja lisää. Ja pikkuhiljaa nahka pehmenee. Vaatii varmasti vuosia hyvää huolenpitoa ja käyttöä, että nahan muoto alkaa “vääntymään takaisin” jos se sitä paljoa tekeekään. Mutta hätäkös tässä, kunnolla hoidettuna verhoilu ei ainakaan mene huonommaksi enää. Pitää laittaa parin vuoden päästä vertailukuvaa mitä on saatu aikaan ajan kanssa muodolle. Tai nopeamminkin jos niin käy.

Apukuskin penkki 10 minuuttia ensimmäisen öljyämisen jälkeen

Kuvasta huomaa myös tuon kuivumisen aiheuttaman suoristumisilmiön alemmissa ompeleissa penkin ulkoreunassa jota aurinko on enemmän polttanut. Rikkinäinen nappi on kuvassa poistettu tarkoituksella, sen tilalle tuli uusi. Nappi on ollut paikoillaan silloin kun penkin verhoilu on suoristunut, napin puutteesta se ei johdu vaan kutistuneesta nahasta.

 Pehmeneekö?

Kyllä pehmenee. Selvästi. Reilun viikon jälkeen ei enää peukalo menisi läpi selkänojan yläosasta niin helposti. Alunperin kivikova ja joustamaton haurastunut nahka painuu peukalolla painettaessa jo sentin pari kuopalle ja palautuu takaisin puhkeamatta. Joten ihan varmasti kovettunutkin nahka pehmenee, kun vaan saa “pinnan auki” ja jaksaa laittaa aina vaan lisää ainetta pitkän aikaa. Päivässä se ei pehmene, vaan se vaatii viikkoja. Vähintään.