Takalasi

Takalasi ja sen listat ovat olleet jäljistä päätellen autossa paikoillaan kun se on aiemmin maalattu. Ja listat olivat osin irti. Pelkäsin sen johtuvan siitä, että ikkuna-aukko on ruostunut puhki, mutta onneksi tilanne oli sen suhteen huomattavasti parempi kuin pelkäsin. Listat lähtivät nätisti irti ihan muovisella lastalla kampeamalla. Korissa oli pieniä tatteja joissa oli listankinnikkeet jotka pitivät listoja. Erikoista oli se, että kori itsessään ei ollut ruostunut vaan muutama kiinnike oli ruostunut muusiksi ja siksi listat olivat huonosti kiinni.

Parempi kuin pelättiin

Itse lasin irroitusta varten piti hankkia vajaan kympin hintainen työkalu Puuilosta jolla sai leikattua butyyliä auki. Lasi ei ollut liimamassalla kiinni, vaan paksulla kerroksella butyylikumia. Huonona puolena se, että lasi voi valua alemmas ( tosin lasin alareunan alla olevat topparit estävät tämän tässäkin autossa ) ja se, että butyyli ei niin tehokkaasti ole kiinni jäykkyysmielessä kuin liima. Mutta hyvänä puolena se, että se on lähes ikuinen tiiviste. Joka aina vaan tarttuu ja pysyy sitkeänä. Jos esimerkiksi liiman alta kori ruostuu, kovettunut liima vaan on ja päästää ruostuneen pellin ja liiman välistä valumaan vettä. Sitkeä butyyli taas painuun ruostettakin vasten yhtä tiukasti kuin ennen maalipintaa joten vuotoa ei niin helposti tule.

Ihnottavaa se vaan on irrottaa. Liima leikataan vaijerilla tai siimalla kerran ja se on irti. Butyyliä saatiin sahata työkalulla lasin ympäri moneen kertaan ennenkuin saatiin riittävästi aikaan että lasi alkoi irrota. Silti se pyrki tarttumaan koko ajan uudestaan kiinni. Sitä mukaa kun saatiin rakoa aikaan, sinne työnnettiin pahvinpaloja ja suihkutettiin fairya jotta butyyli antaisi periksi ja lasi saataisiin irti. Lopulta onnistui ja lasi saatiin irti. Sen verran tuli hätäiltyä että onnistuin toisesta päästä lasia takalasinlämmittimen johdon irrottamaan työkalulla lasista. Joten tinaushommia tiedossa sen suhteen vielä.

Butyylin puhdistus lasista

Lasiliikkeessä sanottiin, että vanha butyyli pitää saada kokonaan pois ennen kuin uutta laitetaan. Muovitaltalla maapimalla sai suurimman osan, mutta ohut kerros jäi jota en saanut kuin bräkliinillä pyykimällä pois. Tämä taas toi ongelman tullessaan. Samainen bräkliini liuotti myös lämmitinlankojen päistä pois kuparinruskean pinnan, ja paljasti hopeanväriset langat. Jotka taatusti näyttävät ikäviltä kun lasi on paikoillaan. Joten jokin meikkauskeino pitää keksiä vielä niihinkin ennen lasin asennusta.

Oopperaikkunat

Yksi minuun vaikutuksen tehneistä erikoisuuksista tässä autossa olivat takaosan pienet ovaalinmuotoiset oopperaikkunat. Tosin niillä oli myös se ominaisuus, että vinyylikattoisessa autossa niiden ympärys on herkkä ruostumaan. Ja näin oli tässäkin. Aiemmat auton rassaajat olivat vinyylikattoa poistaessaan onnistuneet vielä särkemään toisen ikkunan säröille ja pilaamaan sen tiivisteenkin vinyyliä leikellessään.

Oopperaikkuna poistetaan autosta siten, että ensin puretaan verhoilu sisältä, jonka jälkeen irrotetaan ikkunaa ja sen tiivistettä paikoillaan pitävä peltikehikko. Ulkopuolinen lista pitäisi irrottaa vasta kun itse ikkuna tiiviste ovat pois. Koska sitä pitää paikoillaan tiivisteen ja korin väliin menevät kynnet. Tässä autossa lista oli niin irrallaan jo valmiiksi että se lähti ensimmäisenä lähes itsestään. Osa kynsistä oli hajotettu edellisten tekijöiden toimesta.

Lista poistettu, ei kaunis ikkuna enää

Reikä ilman ikkunaa ja tiivistettä

Ruosteen turvottama aukon alareuna

Ovaalin alempi puolikas on pahoin ruostunut. Vesi on päässyt sisemmän ja ulomman pellin väliin ja ruoste turvottanut todella paksuksi välin. Onneksi sisäpelti on hyvässä kunnossa, selvitään pintapellin vaihdolla. Mutta hommaa siinä on kyllä ennen kuin siistiksi saadaan.

Quarter-ikkunat

Opperaikkunoiden etupuolela olevat pienet ns Quarter-windows ikkunat olivat huomattavasti hankalammat saada autosta pois. Ne aukeavat muutaman sentin jotta saadaan autoon kuskille vedoton tuuletus. Joten niillä on monenlaista vivustoa ja liukukiskoa ja sähkömoottorit. Ja naurettavan vähän tilaa mistä mihinkään pääsee käsiksi tai poistamaan. Tehdasmanuaalia lueskeltiin ja siellä ohjeena “irrota kaksi mutteria ja ota ikkuna pois” oli tietoarvoltaan aivan täyttä sitä itseään. Loppujen lopuksi kaikki listat ympäriltä, koko mekanismi kaikkine kiskoineen ja moottori piti poistaa että saatiin ikkunat pois. SIttenkin vielä vain niin että auton sisäpuolelta yksi venytti muutaman millin peltiä, toinen käänteli ikkunaa ja kolmas ohjasi sitä tuuletusaukon kautta millilleen oikeaan kohtaan että se tuli ulos. Iso homma pienissä laseissa.

Tässä(kin) alustamassaa….

Ikkunat olivat järkyssä sotkussa ja tiivisteen vieressä useammat maalisumut jne jne. Kiinteänä ikkunassa olevaa listaa en saanut suosiolla irti joten annoin sen olla kiinni ja puhdistin paikoillaan. Alustamassa pois muovitaltalla ja lamppyöljyllä ja rätillä. Sitten bräkliinillä lasit muuten puhtaaksi käyttäen maalisumun poistossa partahöylän terääkin. Lopuksi vielä lasin peruspesu ja listan kiillotus Chrom Glanzilla sekä Bumper carella kumin osalta. Ja siistimpäähän siitä tuli.

Putsaus tekee ihmeitä näillekin

Ikkunan mekanismit

Ikkunoiden moottorit korjattiin jo syksyllä. Mutta mekanismit olivat edelleen hiekassa ja alustamassassa. Ja nyt kun ne irroitettiin, niin putsattiin sitten kunnolla. Jokainen osa putsattiin täysin vanhoista vaseliineista, alustamassasta, hiekasta yms paskasta. Ja sen jälkeen kaikki liikuvat ja liukuvat osat voideltiin Akkukaupasta ostetulla Molycotella. Joka on tarkoitettu nimenomaan muovi/metalli-liitosten voiteluun. Haisee pahalle, näyttää valaanrasvalle, mutta toimii. Eikä kerää niin paljoa paskaa kuin tavallinen vaseliini.

 Paras puhdistuskeino oli ensin poistaa enimmät muovitaltalla, sen jälkeen tiskiharjalla ja lamppuöljyllä, lopuksi liuotinpesulla ja bräkliinillä ja paineilmalla. Tiskivuoro

Alaliukukisko ennen & jälkeen puhdistuksen