Etureunat
Molemmat pyöränkotelot olivat etureunoistaankin aika pehmeät. Takareunojen paikkauksen ovat tuolla Peräpään Paikkausta osiossa. Takareunojen paikkausta tehdessä tuli jotain opittua ja etureunat tein sitten eri tavalla. Isommista paloista helpompi saada suoraan lähemmäs haluttua muotoa. Pahvimalleja pyörittelin ja leikkelin kummallekin puolelle identtiset osat jotka naputtelin sitten vasaralla haluttuun kaareen ja hitsasin “korjauspalat”.
Vasemman ja oikean puolen “korjaussarjat”
Kun korjauspalat oli saatu omasta mielestä oikeaan muotoon, piirsin niiden kanssa viivat tussilla ja aloitin leikkaamaan mätää pois.
Kaikki valkoinen on pelkkää pakkelia
Eikä siellä kovin siistiä allakaan ollut.
Melkoisen surkean näköistä
Päälypellin poisleikkauksen jälkeen alapuolen ruosteista putsattiin mitä pystyttiin ja hitsattiin korjauspalat paikoilleen.
Etureuna hepissä
Sisäpuolen reikä
Jälleen korjasin ulkopellin ensin ja vasta sen jälkeen sisäpellin. Koska epäilin että jos teen sisälle korjauspalan, se jää jotenkin kantamaan ulkopeltiä ettei sitä saa kohdalleen. Sinällään kyllä hankalaa tehdä näin päin, sisäpuolen korjaus varmasti olisi ollut helpompaa kun ulkopuoli ei ole edessä. Mutta näin mentiin. Melkoisen vinkuran sitä sai pellistä väännellä ja naputella ja sovitella että sai kaaren sisäpuolen umpeen.
Alaosan korjauspala osa 1
Osa 2 eli valmiina ennen autoon hitsausta
Sisäpuolen hitsaaminen oli hankalaa, mutta tässä huomasi että homma sujuu jo paljon helpommin kun pyöränkoteloiden takareunoja tehdessä. Pikkuhiljaa kehittyy!
Etureuna korjattu sisältä ja päältä.
Homma jatkui tuosta sitten helmaan jonne päin oli vielä pätkä pehmeää.
Samaa kuppaa alla sielläkin.
Helman hitsailuja ei muistanut sen enempää kuvata, mutta eipä siinä ihmeitä. Hieman kaareva pellinpala paikoilleen vaan. Kummankin puolen helmat tästä eteenpäin olivat erittäin kovassa kunnossa eikä niille tarvinnut tehdä mitään. Ihmekös tuo kun helmat tästä eteenpäin olivat aikalailla palkin paksuista tavaraa ja vielä sinkittyä. Vain tämä lyhyt pätkä takapäästä oli samanpaksuista koripeltiä kuin muualla autossa. Itse helmakotelo oli äkkiä mitattuna melkein kolmemillistä tavaraa ja sinkittyä vielä. Helmakotelon sisäpuolellekin pääsi katsomaan kun pyöränkotelon pää oli aukileikattuna ja se oli erittäin siistissä kunnossa sisäpuolelta. Joskus näitä iloisiakin yllätyksiä!
Puhallus ja pinnoitus
Hitsausten jälkeen pyöränkotelot puhallettiin sisäpuolelta aivan jokaista nurkkaa myöten. Ja oli muuten paska homma tehdä. Imuri ja suojasuulake eivät sisäreunoja puhaltaessa mahtuneet olemaan, eikä loppuvaiheessa mahtunut edes suojakypärä. Eli hengityssuojain, otsalamppu ja suojalasit päässä hiekkapuhallusta noin viiden sentin päässä naamasta että näki mitä puhalsi ja sai oikeasti puhdasta aikaan. Onneksi en harrasta hiuksia, kalju on helppo putsata hiekasta.
Hiekkapuhalluksen jälkeen unohtui ottaa kuvat…. Puhalluksen jälkeen koteloiden keskellä kulkevaan saumaan laitoin SikaPower 4720 massan. Se on 2K epoksimassa joka suositellaan suoraan peltiä vasten ennen maalia. Vedin massalla kotelon sauman lähes tasaiseksi ettei sinne jää enää mitään mahdollisuutta lialla ja vedellä päästä.
2K epoksimassa
Seuraavaksi maalasin kotelon Por 15-maalilla pariin kertaan kauttaaltaan.
Por 15 pinnassa
Ja kuten auton alapuolellekin, POR15 päälle suihkutin neljä kerrosta kiveniskusuojaa. Heti kun toinen kerros PORia oli nahkea, vedin ohuen hunnun kiveniskusuojaa ja seuraavana iltana sitten neljä täyttä kerrosta päälle.
Kiveniskusuoja päällä
Pintamaaliksi tuli 2 kerrosta PORin ChassisCoat Blackia eli silkinhimmeä musta.
